Arja Uusitalo 207

Aluevaalit 2022
Kokoomus, Länsi-Uusimaa

Arja Uusitalo

Liikuntalääketieteen ja kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen erikoislääkäri, Dosentti, LT, Tuotantotalouden Diplomi-insinööri.

Olen työskennellyt suurimman osan elämästäni erikoissairaanhoidossa, mutta myös tutkimuksen ja kehityksen parissa (Helsingin ja Jyväskylän Yliopisto), asiantuntijaorganisaatiossa (mm. Työterveyslaitos, Kilpa-ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ja Helsingin Urheilulääkäriasema) sekä ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja yksityisessä lääkäritoiminnassa. (linkki CV)

– Kunnanvaltuutettu Vihdissä

– Kuntayhtymä Karviaisen hallituksessa: (tarjoaa sosiaali ja terveysalan peruspalvelut Vihdissä ja Karkkilassa).

– Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen poliittisen seurantatyhmän jäsen.

– Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsen, tarjoaa alueeen erikoissairaanhoidon

– Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisessa Valtion Liikuntaneuvoston tutkimus-, ennakointi ja arviointijaoksessa

Säätiöiden ja yhdistysten hallituksissa:

(TuoviSiiriHänninen säätiö, Urheilututkimussäätiö, Suomen Liikunta- ja urheilulääketieteen yhdistys, Suomen Fysiologiyhdistys) sekä Lääkäriliiton alaisessa liikuntalääketieteen alaosastossa puheenjohtajana.

aluevaaliT 2022

Aluevaalit 2022
Katso video

Aluevaalit 2022 - Mistä äänestämme?

Länsi-Uusimaan Hyvinvointialue on Suomen toiseksi suurin hyvinvointialue 10 kunnan ja noin 460 000 asukaan kattavana. Hyvinvointialue palvelee 1.1.2023 alkaen.

Aluevaalit 2022

Aluevaltuustot aloittavat toimintansa 1.3.2022. Aluevaltuustojen tehtävänä on päättää:

  1. hyvinvointialueen toiminnan ja päätöksenteon organisaatiosta hallituksineen, lautakuntineen, neuvostoineen ja jaoksineen,
  2. miten valtiolta kullekin hyvinvointialueelle tuleva rahoitus sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelutoimintaan käytetään,
  3. miten palvelut alueella organisoidaan ja
  4. huolehtia, että toiminta on lakien ja asetusten mukaista.

Lähipalvelut aluevaalien jälkeen

Aluevaalit 2022 - Lähipalvelut aluevaalien jälkeen
Katso video

Miten saadaan rahat riittämään?

Valtio jakaa hyvinvointialueille rahoituksen tarvevakioituihin menoihin perustuvan laskentamallin mukaisesti. Laskentamalli on perustunut diagnooseihin ja siten sairastavuuteen alueella huomioiden myös mm. ikärakennetta. Malli jättää huomiotta monia muita asioita, jotka vaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon kuluihin ja työmäärään kuten monikulttuurisuus, opetusvelvoitteet ja työterveyshuolto. Mallin laskenta tulee ajankohtaista tilannetta jäljessä, koska laskenta perustuu 2-3 v vanhoihin lukuihin, ja sitä on tarvetta päivittää nyt ja tulevaisuudessa.

Mallin mukaan Länsi-Uusimaa käyttää rahaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin suhteellisesti eniten mallilla laskettuun tarpeeseen nähden (vertailuluku 1 ja Länsi-Uusimaa ylittää 0.22 yksiköllä). Valtion tavoitteena on tasa-arvoistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko valtakunnassa. Näin ollen Länsi-Uusimaan rahoitusta tasataan alemmas Valtion rahoitusmallissa tarkoittaen, että Länsi-Uudellamaalla on kyettävä tuottamaan palvelut tehokkaammin ja halvemmin. Mallin myötä ns. joustavuus sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen suhteen vähenee. Kunnissa on ollut mahdollisuus joustaa rahoituksessa verojen, lainojen ja palvelujen järjestämisen muutoksilla.

Uuden aluehallinto-organisaation tehtävänä on järjestää palvelut uudelleen taloudellisten raaminen mukaan eli ei vain yhdistää vanhaa vaan luoda uutta toimintamallia. Keinoina tähän näen olevan:

  1. Rakennetaan ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen rakenteita palvelujärjestelmään. Pääset helpommin palvelujen piiriin.
  2. Rakennetaan sujuvat hoitoketjut. Palvelut on saatava yhden ensikontaktin kautta ketjutettua sujuviksi ja oikea-aikaisiksi. Turhat odotukset ja monet kontaktit tulevat kalliiksi. Pääset nopeammin kaikkien tarvitsemiesi palvelujen ääreen.
  3. Hyödynnetään oikeasti nykyisen teknologian suomia mahdollisuuksia palvelujen saatavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Tulee uusia työkaluja ja menetelmiä tarjota palvelua.
  4. Tutkimus- ja kehitystyötä tarvitaan edelleen ja lisääntyvästi, jotta saamme näyttöä mm. oikeista toimintamalleista ja vaikuttavista hoidoista.

Näiden suhteen Länsi-Uudella maalla on meneillään erinomaisia hankkeita, kuten
https://www.espoo.fi/fi/lansi-uudenmaan-hyvinvointialue/uudistuvat-sote-palvelut

Henkilöstö on tärkein voimavaramme

Sote rakenneuudistuksen tavoitteena on mm. palvelujen parantaminen tarkoittaen niiden oikea-aikaisuutta ja nopeampaa saavutettavuutta sekä myös laatua ja etenkin tasalaatuisuutta kaikille. Ensisijaisena tarkoituksena on ollut myös kustannustehokkuuden ja -vaikuttavuuden lisääminen. Kokonaisuudessaan rahoitusmallia on haluttu yksinkertaistaa monikanavarahoituksesta yksinkertaisempaan.

Nyt kun uuden organisaatiorakenteen ja palvelumallien rakentaminen on alkanut, on kaikkien myönnettävä, että ainakin aluksi tavoite rahoitustarpeen vähenemisestä jää haaveeksi. Uuden järjestelmän pystyttäminen on osoittautunut jo pelkästään tietoteknisen verkon rakentamisen osalta odotettua kalliimmaksi ja todennäköistä on, että valtion uudistukseen varaama rahamäärä 141 miljoonaa vuodelle 2022 ei tule riittämään.

Entä palvelujen parantaminen ja tasalaatuistaminen. Kun suunniteltu palvelumalli ja kehitettävät uudet SoTe palvelut saadaan toimimaan, on hyvin mahdollista isompien hartioiden avulla, että myös pieniin kuntiin saadaan vietyä mm. digitaalista palvelumallia. Sen avulla ensikontakti on saavutettavampi ja toivotaan myös, että ohjautuvuus nopeammin oikealle palvelupolulle ja sen sujuva eteneminen tulee mahdollistumaan.

Kaiken tämän edellytyksenä on kuitenkin, että meillä on osaavaa henkilökuntaa ja riittävästi siitäkin huolimatta, että meidän on pyrittävä vähemmän henkilöstöriippuvaiseen palvelutoimintaan tässäkin toimialassa tulevaisuudessa. Siihen haasteeseen meidän olisi vastattava suurella vakavuudella. Muutokset, uudistukset ja meneillään oleva Covid-19 pandemia ovat olleet omiaan jopa karkottamaan työntekijöitä SoTe alalta. Alalle on saatava uutta hohtoa ja houkuttelevuutta ja myös etenkin porkkanoita. Esimerkiksi Covid-19 pandemian puitteissa SoTe henkilöstöön on suuntautunut lisäpaineita ja -vaatimuksia. Myös palkkaus on ollut keskustelun aiheena. Erilaisilla lisillä ja palkkioilla on houkuteltu henkilökuntaa tuottaen myös omat ongelmansa esim. tasa-arvonäkökulmasta katsottuna. Pandemia on siis nostanut esiin huomattavan tarpeen istahtaa henkilöstöresurssiasian ääreen ja miettiä tämä kokonaisuus uudelleen.

Ja kaiken tämän keskellä haluan tuoda esiin sen, että uudistuksen mukanaan tuomat menojen lisäykset eivät saa syödä tutkimukseen ja opetukseen allokoitavia rahoja. Sen sijaan niille on nyt ja tulevaisuudessa jopa lisätarvetta. Tähänkin uuden hallinnon on saatava luotua toimiva malli huomioiden yliopistosairaaloiden opetus- ja tutkimustehtävät erityisesti. Covid-19 pandemia on hyvä esimerkki laadukkaan tutkitun tiedon tarpeesta. Tutkimusta ei tehdä ilman rahoitusta. Laadukasta hoitoa ja kustannustehokkaita palvelupolkuja ei myöskään saavuteta, ellei meillä ole osaamista ja sen takana kovaa tietoa.

Arja Uusitalo
Erikoislääkäri, LT, Dosentti, DI
Kokoomuksen aluevaaliehdokas

Aluevaalit 2022 - Uusitalon Arja

Uudistus ei saa heikentää tutkimuksen ja opetuksen asemaa

Yliopistosairaalat ovat kiinteässä yhteydessä yliopistojen kanssa opetus- ja tutkimustoiminnan osalta mm. yhteisvakanssit ja palvelutoiminnan ääressä tapahtuva jatkuva opetustoiminta. Myös terveysasemilla tehdään vastaavasti opetustoimintaa.

HUS budjetista on arvioitu kuluvan 8-12 % opetus ja tutkimustoimintaan. Uudessa rahoitusmallissa varattu rahoitus tähän on vain n. 10 % tästä. Näin ei voi olla. mm. Covid-19 pandemia on nostanut esiin sekä osaavan henkilökunnan tarpeen että luotettavan tutkimuksen tarpeen. Luotettavaa tietoa pitäisi vielä voida tuottaa nopeallakin aikataululla. Myös ennaltaehkäisevän toiminnan vaikuttavuuden tutkimus, kuntouttavan toiminnan tutkimus, varhaisen puuttumisen toimintamallien vaikuttavuuden tutkimus, ja entistä parempien tutkimus- ja hoitomenetelmien ja niiden kustannusvaikuttavuuden tutkimus vaatii rahoitusta. Muuten suunnistamme ilman karttaa. Tarvitsemme päätöksentekoon tutkittua tietoa. Tarvitsemme myös laadukkaan kustannusvaikuttavan hoidon takaamiseksi tutkittua tietoa (diagnostiikka ja hoito uudistuvat ja kehittyvät paremmaksi).

Aluevaalit 2022

Aluevaalit 2022 - Länsi-Uusimaa
Katso video
Kontaktipinnat
Hyvinvointityö

Miten hoidetaan ns. kontaktipinnat?

  1. Hyvinvointityö on kuntien perustehtävä. Tähän kuuluu myös ns. ennaltaehkäisevä työ, joka kuuluu myös hyvinvointialueille. Yhteistyö kuntien kanssa on jatkossakin oltava sujuvaa. Tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että asuinympäristöjen rakenteella esimerkiksi paremmalla pyörätieverkostolla ja vehreydellä voimme lisätä kuntalaisten liikuntaa. Tiedämme myös, että huono ilman laatu sairastuttaa. Ympäristöllä on siis väliä.
  2. Kontaktipinta on myös hyvinvointialueen ja erikoissairaanhoitomme palvelujen tarjoajan HUSn välillä. On mietittävä, mitkä palvelut tarjoaa HUS ja mitä kevyen erikoissairaanhoidon palveluja tuodaan hyvinvointialueen itse järjestettäväksi.
  3. Tietotekniikan on mahdollistettava hyvinvointialuetasoinen talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmä (yhdistetään 10 kunnan järjestelmät toimimaan yhdessä) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminnan järjestäminen sujuvasti kaikki kontaktipinnat huomioiden (kuntien järjestelmät, HUS, sosiaali- ja terveydenhuolto).
  4. Toiminnallinen kontaktipinta sosiaali- ja terveydenhuollon välillä on saatava toimimaan kaikin tavoin synkronisesti.
  5. Hyvinvointialueella ei ole varaa menettää kolmannen sektorin osaamista ja panosta yhteisestä hyvinvointityöstä ja ennaltaehkäisystä sekä kokemusasiantuntijuudesta. Järjestöt ja yhteisöt on otettava työhön mukaan. Tämänkin eteen hyvinvointialueen valmistelussa tehdään jo työtä.
Uusitalon Arja
Ruiskukka Logo
Uusitalo Arja Kokoomus
Aluevaalit numero 207
Kokoomus Vihti
Kokoomus Sydän
Sydän on oikealla.