Aluevaalit 2025
Arja Uusitalo
0000
- Kokoomus, Länsi-Uusimaa
Aluevaalit 2025
1. Palvelujen saatavuus kuntoon
Aluevaalit 2025 ovat ratkaisevassa roolissa SoTePe-palvelujen saatavuuden kehittämisessä. Tämä on toimialaa koskeva keskeisin asia kuntalaisille. Saatavuus vaihtelee edelleen LUVN alueella merkittävästi. Onkin levitettävä hyvät käytännöt, joilla saatavuus ja hoidon jatkuvuus paranevat koko alueelle. Järjestämistapohin vaikuttamalla onnistumme. Omatiimimalli, omalääkärimalli sekä ammatinharjoittajamalli ovat merkittävästi parantaneet saatavuutta ja eräs syy tähän on hoidon jatkuvuuden paraneminen. Liikkeelle on lähdettävä luotettavasta ja sujuvasta ensikontaktista ja sen jälkeen hoitoketjujen sujuvoittaminen on ehdottomasti myös varmistettava.
Takaisinsoittojärjestelmä kuntoon
Ensikontaktin saaminen, johon alueella on nyt kehitetty vahvasti ns. takaisinsoittojärjestelmää, jonka toiminta on kuitenkin ollut heikkoa-korkeintaan kohtuullista; takaisinsoittoa ei ole tapahtunut luvatussa aikataulussa, takaisinsoittoa ei ole lainkaan tullut, satunnaiseen aikaan tullut takaisinsoitto ei ole tavoittanut vastaanottajaa ja palvelu on jäänyt kokonaan saamatta, takaisinsoitossa asiantuntija arvioi tilanteen väärin ja asukas kontaktoi useita kertoja saman asian vuoksi. Kaikissa näissä tapauksissa on ns. tyhjäkäyntiä eli ns. tuottavuus laskee ja on riski siihen, että vaiva asia jää hoitamatta ajallaan ja pahenee.
Aluevaalit 2025 lähestyvät, ja nyt on aika varmistaa, että terveyspalveluiden ensikontakti toimii tehokkaasti ja luotettavasti. Kun takaisinsoittojärjestelmää käytetään, on tutkittava syyt heikkoon palveluun; resurssit kuntoon, osaava henkilökunta vastaamassa, 100 % palvelutakuu eli asiakkaalle soitetaan aina takaisin, kunnes palvelu on annettu. Tähän voi ja on käytettykin myös menestyksellisesti digitaalisia esitiedonkeruita/lomakkeita, jotka nopeuttavat asian hoitamista.
Oikea ohjaus ensikontaktissa, selkeät linjat ja osaava henkilökunta
Oikein ohjaus: ensikontakti on tärkeä, koska siinä ratkaistaan, miten asiakas ohjautuu järjestelmässä. Tähän työhön tarvitaan hyvin osaava henkilökunta ja selkeä ohjeistus eli toiminnan ohjaus ja johtajuus.
Riittävät resurssit ja toimivat hoitomallit
Riittävä ja osaava resurssi palvelun tarjontaan, jolloin mm. omatiimimalli, ja omalääkärimalli sekä ammatinharjoittajamalli ovat tutkitusti tehokkaampia tapoja hoitaa asiakkaat. Ne myös takaavat paremman hoidon jatkuvuuden.
Sujuvat hoitoketjut takaavat oikean hoidon oikeaan aikaan ilman turhia viiveitä
Aluevaalit 2025 lähestyvät, ja tavoitteena on tehdä ketjut erikoissairaanhoitoon sujuviksi sekä varmistaa kevyen erikoissairaanhoidon tuottaminen alueella joko konsultaatioin, omin palveluin tai digitaalisesti. Kaikki siirto ja nivelkohdat on hallittava niin, ettei asiakasta heitellä paikasta toiseen ilman selkeää perusteltua hoitosuunnitelmaa.
2. Rahat riittämään
Elämme ns. suunnitelmatalouden aikaa ja SoTePe palvelut alueella pitää kyetä järjestämään rajatun budjetin puitteissa. Joustavuus ja varsinaiset kannustimet puuttuvat. Koska palvelujen tarve alueella kasvaa laskennallisesti huomioiden ikääntyminen enemmän kuin siihen annettu rahamäärä, on pystyttävä tuottamaan palvelut tehokkaammin ja tuottavammin. Tämä onnistuu vain ns. palvelurakenteen ja tuotantotapojen uudistuksilla tai vaikuttamalla ennaltaehkäisevästi ja puuttumalla jo varhain asioihin. Aluevaalit 2025 ovat tärkeä hetki vaikuttaa siihen, millä keinoilla nämä haasteet ratkaistaan.
Palvelurakenteen uudistaminen ja digitalisaation hyödyntäminen
Aluevaalit 2025 tarjoavat mahdollisuuden uudistaa palvelurakennetta niin, että se vastaa paremmin nykyajan tarpeisiin. Digitalisaatio tarjoaa valtavia mahdollisuuksia kustannusten hallintaan ja palveluiden saavutettavuuden parantamiseen. Esimerkiksi etävastaanotot, sähköinen ajanvaraus ja automaattiset prosessit voivat vapauttaa resursseja siellä, missä niitä eniten tarvitaan. Kun palvelut järjestetään älykkäämmin, voimme tuottaa laadukkaampia palveluja pienemmillä kustannuksilla.
Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön vahvistaminen
Palveluiden joustavuus ja kustannustehokkuus paranevat, kun julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä. Palvelusetelit ja ostopalvelut ovat keinoja, joilla voidaan lisätä kilpailua ja tarjota parempia vaihtoehtoja kansalaisille. Kun resurssit kohdennetaan oikein ja hyödynnetään molempien sektorien vahvuuksia, saamme aikaiseksi toimivamman ja kestävämmän palvelujärjestelmän.
Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen
Yksi tehokkaimmista tavoista säästää rahaa ja parantaa palveluiden vaikuttavuutta on ennaltaehkäisy. Aluevaalit 2025 ovat tärkeä hetki päättää, miten panostamme terveyden edistämiseen, varhaiseen puuttumiseen ja matalan kynnyksen palveluihin. Kun teemme viisaat valinnat nyt, voimme vähentää raskaampien ja kalliimpien hoitojen tarvetta. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä vanhustenhuollossa varhainen tuki voi estää vakavampien ongelmien syntymisen.
Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat palveluiden ydin. Ilman motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä mikään uudistus ei onnistu. Siksi on tärkeää panostaa työhyvinvointiin, koulutukseen ja johtamiseen. Kun työntekijät viihtyvät ja jaksavat työssään, myös palveluiden laatu ja tuottavuus paranevat. Tämä näkyy suoraan palveluiden saatavuudessa ja kansalaisten hyvinvoinnissa.
Aluevaalit 2025 ovat ratkaiseva hetki vaikuttaa siihen, miten SoTePe-palvelut järjestetään tulevaisuudessa. Nämä ratkaisut eivät ole vain mahdollisia – ne ovat välttämättömiä, jos haluamme turvata laadukkaat ja kestävät palvelut myös jatkossa.
3. Ennaltaehkäisevä työ
Sairauksien ennaltaehkäisy olisi erinomainen keino saada rahat riittämään. On kuitenkin käymässä niin, että rahamme eivät riitä varsinaiseen ennaltaehkäisevään työhön. Ennaltaehkäisevä työ on tietysti myös kuntien vastuulla. Siten yhteistyö kuntien ja kolmannen sektorin kanssa on saatava toimimaan. On taattava tärkeän kolmannen sektorin mahdollisuudet toimia riittävällä taloudellisella tuella. Aluevaalit 2025 ovat ratkaiseva hetki varmistaa, että ennaltaehkäisy saa ansaitsemansa huomion ja resurssit. Olisi tärkeää ottaa yhdeksi tehtäväksi kartoittaa koko ennaltaehkäisyn kenttä; mitä teemme ja mitä emme ja mitä voisimme tehdä paremmin niillä resursseilla mitä meillä on.
Kunnat ja hyvinvointialueet vahvempaan yhteistyöhön
Sairauksien ennaltaehkäisy on yhteinen tehtävä, mutta tällä hetkellä vastuu jakautuu liian hajanaisesti kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Aluevaalit 2025 ovat tilaisuus korjata tämä – meidän on tehtävä yhteistyötä yli hallinnollisten rajojen, jotta ennaltaehkäisyyn suunnatut resurssit saadaan käytettyä tehokkaasti. Tarvitsemme selkeän työnjaon ja yhteiset tavoitteet, jotta jokainen euro menee siihen, missä sillä on eniten vaikuttavuutta.
Kolmannen sektorin rooli turvattava ja vahvistettava
Järjestöt ja yhdistykset tekevät arvokasta työtä ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Niiden toimintaa ei saa jatkuvasti uhata epävarma rahoitus. Meidän on varmistettava, että kolmannella sektorilla on vakaat toimintaedellytykset ja riittävä taloudellinen tuki, jotta ne voivat jatkaa ennaltaehkäisevää työtään. Tämä ei ole menoerä, vaan investointi, joka maksaa itsensä takaisin vähentyvinä sairastavuuskustannuksina.
Ennaltaehkäisyn kenttä on kartoitettava ja resurssit kohdistettava paremmin
Meidän on tiedettävä tarkasti, mitä ennaltaehkäisevää työtä jo tehdään, mitkä toimet ovat vaikuttavia ja missä on katvealueita. Tarvitsemme kokonaisvaltaisen selvityksen siitä, mitä voimme tehdä paremmin ja miten voimme hyödyntää nykyiset resurssit järkevämmin. Kun meillä on selkeä kuva tilanteesta, voimme tehdä päätöksiä, jotka perustuvat tietoon eikä oletuksiin.
Varhainen puuttuminen osaksi jokapäiväistä toimintaa
Ennaltaehkäisy ei saa jäädä erilliseksi hankkeeksi, jota tehdään silloin, kun rahoitusta sattuu olemaan. Sen on oltava osa kaikkea palvelutoimintaa. Esimerkiksi neuvoloissa, kouluissa ja työterveyshuollossa voidaan havaita ongelmat varhain ja tarjota apua ennen kuin ne kärjistyvät. Tähän tarvitaan systemaattisia toimintamalleja ja riittävät resurssit. Tämän tulisi olla keskeinen tavoite myös aluevaalit 2025 -keskusteluissa.
Ennaltaehkäisy on järkevää sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Meillä ei ole varaa jättää sitä tekemättä – meidän on vain löydettävä oikeat tavat toteuttaa sitä kestävästi ja vaikuttavasti.
4. Tutkimus ja opetus
On aivan keskeistä, että henkilökunta saa koulutusta. Henkilökunnan hyvinvointi ja osaaminen takaa paremman työn laadun ja tuottavuuden (Ref. Uusitalo Arja [2012]: diplomityö). Lisäksi on muistettava, että paitsi alueemme yliopistosairaala, joka on Suomessa keskeisin lääketieteellisen opetuksen kehto, myös alueen terveysasemat ovat keskeinen opetuksen alan toimija uusille hoitajille ja lääkäreille. Laadukas opetustoiminta on satsaus tulevaisuuteen ja siitä ei voida tinkiä.
Koulutuksen rahoitus turvattava pitkäjänteisesti
Henkilökunnan koulutus ei ole menoerä, vaan sijoitus parempaan hoitoon ja sujuvampaan palveluun. Meidän on varmistettava, että koulutuksen rahoitus on vakaalla pohjalla, eikä siitä tingitä lyhytnäköisten säästötoimien vuoksi. Ilman riittävää koulutusta emme voi taata laadukasta hoitoa nyt emmekä tulevaisuudessa.
Yliopistosairaalan ja terveyskeskusten rooli opetuksessa vahvistettava
Alueemme yliopistosairaala on Suomen keskeisin lääketieteellisen opetuksen keskus, mutta myös terveyskeskukset ja muut perusterveydenhuollon yksiköt ovat elintärkeitä oppimisympäristöjä. Meidän on varmistettava, että nämä yksiköt saavat riittävästi resursseja ja että niiden opetustoimintaa kehitetään aktiivisesti. Koulutuksen on oltava suunnitelmallista ja nykyaikaista, jotta se vastaa tulevaisuuden tarpeisiin.
Henkilökunnan työhyvinvointiin panostettava, jotta koulutukseen voi osallistua
Jaksaminen ja työmotivaatio vaikuttavat suoraan oppimiseen ja koulutuksen hyödyntämiseen. Jos henkilökunta on jatkuvasti ylikuormittunut, ei aikaa tai voimavaroja kehittää omaa osaamista ole. Meidän on kehitettävä työjärjestelyjä ja resursointia niin, että henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua koulutuksiin ilman, että se lisää heidän kuormitustaan.
Käytännön ja teorian yhdistäminen koulutuksessa
Koulutuksen on oltava käytännönläheistä ja suoraan sovellettavissa arjen työhön. Tämä tarkoittaa sitä, että koulutuksissa ei keskitytä vain teoreettiseen tietoon, vaan myös konkreettisiin työvälineisiin, jotka helpottavat työntekoa ja parantavat potilasturvallisuutta. Meidän on lisättävä työssäoppimista, mentorointia ja uusia digitaalisia oppimisratkaisuja, jotta osaaminen kehittyy jatkuvasti. Aluevaalit 2025 ovat tilaisuus varmistaa, että koulutukseen panostetaan ja terveydenhuollon ammattilaisilla on parhaat mahdolliset työkalut työnsä kehittämiseen.
Hyvin koulutettu ja hyvinvoiva henkilökunta on koko terveydenhuollon perusta. Meidän on varmistettava, että heillä on parhaat mahdolliset edellytykset kehittää osaamistaan – se on satsaus, joka maksaa itsensä takaisin parempana hoitona ja tehokkaampana palveluna. Aluevaaleissa 2025 päätetään, miten resurssit kohdennetaan – valitaan yhdessä tulevaisuuden terveydenhuolto!
Aluevaalit 2025 - Mistä äänestämme?
Länsi-Uusimaan Hyvinvointialue on Suomen toiseksi suurin hyvinvointialue 10 kunnan ja noin 460 000 asukaan kattavana. Hyvinvointialue palvelee 1.1.2023 alkaen. Katso kunta- ja aluevaalien 2025 aikataulut täältä.
Aluevaltuustot aloittivat toimintansa 1.3.2022. Aluevaltuustojen tehtävänä on päättää:
- hyvinvointialueen toiminnan ja päätöksenteon organisaatiosta hallituksineen, lautakuntineen, neuvostoineen ja jaoksineen,
- miten valtiolta kullekin hyvinvointialueelle tuleva rahoitus sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelutoimintaan käytetään,
- miten palvelut alueella organisoidaan ja
- huolehtia, että toiminta on lakien ja asetusten mukaista.
