Kuntavaalit 2021
Kokoomus Vihti
SoTe teesit
SoTea ei saa sosialisoida
Yksityisen palvelun on oltava mahdollisuus julkisen palvelun rinnalla ja esimerkkinä tästä ovat palvelusetelit. Se takaa laadun pysymisen hyvänä kilpailun kautta.
Tasa-arvo. Jos julkisen palvelujen järjestäjän ei ole mahdollisuutta järjestää palveluja asiakkaan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, voi käydä niin, että ne, joilla on varaa maksaa itse hakevat palvelunsa toisaalta ja saavat ne vielä nopeammin. Tämä on omiaan jopa lisäämään terveyseroja.
Muutoksella on lisättävä hyvinvointia ja parannettava palveluja
Oikea-aikaiset ja vaikuttavat palvelut ja niiden integraatio – sisältää laadun ja osaamisen.
Paremman ei tarvitse olla hinnakkaampaa
Sosiaali ja terveydenhuollon toimialalla tehokkuuserot ovat huomattavia eri palvelujen järjestäjien kesken. Markkinaehtoisuus ja kilpailu lisäävät tehokkuutta, suorituskykyä ja tuottavuutta, kun toiminnassa huomioidaan työntekijät ja heidän hyvinvointinsa.
Diplomityöni (valmistunut kevät 2021) käsittelee aihetta: Työhyvinvointi ja tuottavuus sosiaali- ja terveysalalla.
SoTe muutos
Sosiaali – ja terveydenhuollon uudistus tulee toteutuessaan muuttamaan hurjasti kunnallista päätöksentekoa. Joidenkin mielestä kunnissa päästään helpommalla, kun sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala katoaa kuntien päätöksenteosta. Itse en ajattele näin. Vihdissä uudistuksella tulee olemaan huomattava merkitys. Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kattaneet kuntien menoista noin puolet esimerkiksi Vihdin kunta 49% vuoden 2020 budjetissa. Kuntien menoista lähtee siis noin puolet ja kunnallisveroa leikataan alustavasti noin 13 äyriä ( Vihti 20,5), jolloin Vihdin kunnallisvero olisi tämän hetken tason mukaan 7,5 äyriä. Käytettävissä oleva rahamäärä vähenee oleellisesti. Voidaan kysyä tuleeko tämä määrä riittämään kunnan palvelujen kattamiseen. Maakuntavero olisi tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2026. Siihen kunnalliset päätöksentekijät eivät tulevaisuudessa voi vaikuttaa. Palvelujen järjestämistä tulee jatkossa vaikeuttamaan myös se, että tämä hetken tarveperusteisissa laskelmissa Uudenmaan, myös Vihdin, SoTe rahoitus tulisi laskemaan ja osa perittävistä veroista niin sanotusti tasataan maakunnille.
Tuleva SoTe uudistus tulee heikentämään huomattavasti Vihdin kunnan poliittisten päätöksentekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen. Nykymuotoisessa SoTe uudistusesityksessä rajataan oleellisesti yksityisten palvelujen käyttöä julkisten palvelujen rinnalla eli palvelujen järjestäjällä on huomattavan rajattu mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten he järjestävät palvelut. Julkisella puolella on palvelujen järjestämisen suhteen siten suuri työsarka edessä. Karviaisen kuntayhtymä on meneillään olevalla valtuustokaudella sekä ulkoistanut että pyrkinyt ottamaan omaksi toiminnakseen palveluja. Ulkoistamisesta esimerkki on työterveyshuolto, joka pitäisi jatkossa tuottaakin julkisesti. Muutenkaan oma toiminta ei mitenkään riitä tällä hetkellä takaamaan tarjottavia palveluja. Ostopalvelut kattavat 52% ja erikoissairaanhoito huomioiden 70% Karviaisen oman toiminnan kuluista. Lisäksi SoTe uudistuksessa kaavailtua palveluintegraation parantamista ei tule Uudellamaalla varsinaisesti tapahtumaan, koska HUS eli alueen erikoissairaanhoidon julkinen tuottaja tulee olemaan oma yksikkönsä.
Tulevalla valtuustokaudella pitää edelleen keskittyä tehostamaan Karviaisen palvelujen tuottoa eli tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Tätä tehdään puuttumalla tapaan järjestää palveluja, joka on jo hyvällä muutoksen tiellä sekä olemalla ajoissa liikkeellä eli ennakoimalla, ennaltaehkäisemällä ja edistämällä. Karviaisessa tulee jatkaa hyvää kehitystyötä, mutta vieläkin suuremmalla vaihteella.
Sotella vaikuttavuutta
Hyvinvointi muutakin kuin terveyttä
SoTe uudistuksen jälkeen kunnan tehtäväksi on jäämässä kuntalaisten hyvinvoinnista ja ennaltaehkäisystä huolehtiminen. Toisaalta ennakointi ja ennaltaehkäisy ovat olleet päättäjien huulilla pitkään, mutta todelliset satsaukset niihin jäävät usein vähäisiksi. Terveyskeskuksia ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiä on muutettu hyvinvointikeskuksiksi ja hyvinvointikuntayhtymiksi, ja SoTe muutoksen myötä saamme hyvinvointialueet maakuntiin.
Hyvinvointi on megatrendi, joka liittyy oleellisesti terveyteen. Hyvinvointi sisältää kuitenkin paljon muutakin. Terveyden lisäksi (elinajanodote, ylipaino, liikunta, tupakointi) aineelliset elinolot, työelämään liittyvät asiat, koulutus, vapaa-ajan sosiaalinen vuorovaikutus, taloudellinen ja fyysinen turvallisuus, tasa-arvo ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen, tyytyväisyys elämään ja ympäristö. Tyytyväisyys elämään on Suomessa kokonaisuudessaan hyvää tasoa. Kouluarvosana on lähellä kahdeksaa. Terveyden ja sen osatekijöiden suhteen asiat eivät ole yhtä hyvin. FinTerveys 2017 tutkimuksen mukaan 61% suomalaisista yli 18-vuotiaista miehistä ja 66% naisista ei liikkunut terveysliikuntasuositusten mukaisesti riittävästi harrastaen sekä kestävyysliikuntaa että lihaskuntoa ylläpitävää liikuntaa (THL 2019). Samalla ylipainoisuus on lisääntynyt 1980-luvun alle 10 prosentin tasolta tämän hetken 35 prosenttiin (naiset) ja 47 prosenttiin (miehet). FinRavinto 2017 tutkimuksen mukaan aikuisten ruokavalio on kaukana ravitsemussuosituksista (THL 2018). Vähintään kolmena yönä viikossa ilmenevästä unettomuudesta kärsii joka viides aikuinen (THL 2019).
Kun kuntien budjetista ja siten toiminnasta irtoaa noin puolet SoTe muutoksen myötä, jää kunnille tärkeimmäksi toiminta-alueeksi opetus- ja sivistystoiminta ja ympäristöön ja rakentamiseen vaikuttaminen. Hyvinvointi syntyy ympäristön ja ihmisen vuorovaikutuksesta. Kuntien velvollisuus on ennakoida kaikessa päätöksenteossa hyvinvointi-, yhdenvertaisuus- ja lapsivaikutuksia terveydenhuoltolain, tasa-arvolain ja YK:n lasten oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Ennakkoarviointia pitää ehdottomasti vahvistaa päätöksenteossa.
Kunta voi luoda suotuisia puitteita yksilön ja perheen elämänhallinnan tueksi ja parantamiseksi ja mahdollistaa sujuva arki vaikuttamalla muun muassa palveluverkkoon, terveeseen rakentamiseen, sujuvaan liikenteeseen ja turvallisuuteen. Vihdin vahvuus on terapeuttinen luontomme ja sen tarjoamat liikuntamahdollisuudet, joita kunnan ja kuntalaisten on mahdollisuus käyttää tehokkaasti hyväksi sekä vahvuutena on myös mahdollisuus yhteisöllisyyteen näin keskisuurena kuntana.
Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin puolesta
Arja Uusitalo
Dosentti, LT, Erikoislääkäri, Liikuntalääketiede
Kokoomuksen kunnallisvaaliehdokas, Vihti
Hyvinvointia kuntiin
Yrittäjyydellä yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa
Uusi kauppa asuinalueella tai kylässä tuo lisää yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa ja palvelun – kuten kuntosali – ympärille voi rakentua harrastusyhteisö.
Yrittäjien asema on heikentynyt Covid-19 pandemian aikana. Valtakunnallisesti on tietysti myös yrittäjiä, joilla menee jopa paremmin. Vihdin kunnassa on arviolta noin 4000 yritystä, joista suuri osa on pöytälaatikko- ja/tai passiivisia yrityksiä. Suurin osa on mikroyrityksiä eli alle 10 henkeä työllistäviä yrityksiä. Todellisesti toimivia yrityksiä on arviolta noin 3000 kpl, joista 60-70% palveluja tuottavia yrityksiä. Vihti tarvitsisi alueelleen lisää keskisuuria ja suuryrityksiä tuomaan elinvoimaa. Työpaikkaomavaraisuus on ollut tasoa 60-61% eli useita ympäröiviä KUUMA-kuntia heikompaa tasoa.
Vihdin kunnan elinkeinostrategia on hyväksytty kuluneella valtuustokaudella (https://www.vihti.fi/wp-content/uploads/2021/03/Vihdin-elinkeinostrategia-2021-2025.pdf ). Strategia painottaa, että Vihdistä tehdään entistä yritysystävällisempi ja siten elinvoimaisempi kunta. Vihdin vahvuuksia ovat muun muassa edullisuus sijaintinsa suhteen sekä hyvä työvoiman saatavuus. Sen sijaan parantamisen varaa on yrittäjien toiminnan käynnistymistä tukevissa prosesseissa. Lupa yms. asiat olisi saatava hoidettua niin sanotun yhden kontaktin periaatteella saman ‘katon alta’ mahdollisimman jouhevasti. Maankäytöllisiin asioihin on edelleen saatava yritysystävällistä näkökulmaa ja yrittäjävaikutusten arviointia. Tavoitteena on oltava, kuten Vihdin kunnan strategia vuosina 2017 – 2021 ilmaisee, että pystymme vastaamaan välittömästi mihin tahansa yritystoimintaa koskevaan maankäytölliseen tarpeeseen.
Vihdin kunnan elinvoimaisuus kasvaa yritysten kautta ja heikkenee konkurssien myötä. Kunnan yhteisöveroprosentin jako-osuus on ollut tavanomaista tasoa 30 – 31,5%. Yhteisöveron osuus kaikista verotuloista on Vihdin kunnassa kuitenkin matalampaa tasoa kun useammassa ympäröivässä KUUMA-kunnassa tai muissa vastaavissa vertailukunnissa. Näin ollen vain uudella ja kasvavalla yritystoiminnalla voimme parantaa tilannetta ja lisätä Vihdin kunnan elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä.
Kuntalaisten yrittäjyyden ja elinvoiman puolesta
Arja Uusitalo
Dosentti, LT, Erikoislääkäri, Liikuntalääketiede
Kokoomuksen kunnallisvaaliehdokas, Vihti
