Sairaalaverkko muutosten edessä

Tuore sairaalaverkkoselvitys on herättänyt laajasti keskusteluja ja huolia eri hyvinvointialueilla. Selvityksen valmistelleen STM:n alaisen ohjausryhmän puheenjohtaja Anna Cantell-Forsbom kertoo asiantuntijatyöryhmän ja sen työtä ohjanneen ohjausryhmän koostuneen kaikkien hyvinvointialueiden edustajista sekä STM:n ja VM:n asiantuntijoista.

Tulevaisuuden sairaala- ja päivystysverkkoa olivat siis suunnittelemassa he, jotka käytännössä vastaavat Suomen terveydenhuollosta tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa, Cantell-Forsbom sanoo. Asiantuntijatyöllä valmistuneen näkemyksen ohjausryhmän puheenjohtaja korostaa olevan puhtaasti valtakunnallinen. Siinä ei arvioitu hänen mukaansa esimerkiksi alueellisia elinvoimatekijöitä, vaan arviot tehtiin lääketieteellisin perustein, näkökulmana henkilöstön riittävyys ja potilasturvallisuus.

Tässä selvityksessä luotiin periaatteita valtakunnalliseen palveluverkkoon, eikä otettu kantaa siihen, miten jokainen hyvinvointialue järjestää palvelut tai yhteistyöalueet sopivat esimerkiksi keskinäisestä yhteistyöstä ja työnjaosta. Uudenmaan hyvinvointialueet oli selvityksessä mainittu useasti poikkeuksina, mitä selittää Cantell-Forsbomin mukaan HUS:n alueen erillisratkaisu sekä välimatkojen lyhyys ja suuri asukasmäärä.

Työryhmän ajatuksena oli, että valtakunnalliset periaatteet koskisivat myös HUS-aluetta, mutta konkreettiset ratkaisut tehtäisiin HUS:ssa noudattaen näitä periaatteita.

Ennakoivaa päätöksentekoa

Tärkeimpänä muutosajurina työssä Cantell-Forsbom pitää sote-henkilöstön riittävyyttä. Hänen mukaansa nykyisenkaltaiseen sairaala- ja päivystysverkkoon ei riitä henkilöstöä tilanteessa, jossa Suomessa on kasvava vanhusväestö, lisääntyvä palvelutarve hoivapalveluissa sekä väestön keskittyminen entistä voimakkaammin kasvukeskuksiin.

Perusperiaatteena uudistusten tekemisessä on ollut turvata tarvittavat lähipalvelut, esimerkiksi ikäihmisten hoivassa, ja samalla varmistaa harvoin tarvittavien erityispalvelujen vaatima erityisosaaminen ja resurssit. Cantell-Forsbomin mukaan on tärkeää tehdä ennakoiden strategiset linjaukset.

Jos emme tee ennakoiden strategisia linjauksia tulevaisuuden palveluverkosta, vaarana on, että muutokset tapahtuvat sattumanvaraisesti, alueet kilpailevat keskenään vähenevästä henkilöstöresurssista tai resurssit keskittyvät erikoissairaanhoitoon eikä peruspalveluja saada toteutettua.

Poikkeuksellinen asema

Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen, lääkärinä työskentelevä Arja Uusitalo sai kuulla sairaalaverkkoselvityksen yksityiskohdista lehdistä.

Neuvonpitoa ei ollut laisinkaan STM:n suunnasta, eikä myöskään poliittista näkökulmaa alueelta kysytty. Oma hyvinvointialuejohtajamme oli ohjausryhmässä, mutta mihin hän lopulta pystyi vaikuttamaan, Uusitalo pohtii.

Uusitalon mukaan selvityksen julkistaminen synnytti paljonkin poliittista keskustelua, mutta virallisissa pöydissä selvitys kuitattiin Uusitalon mielestä pelkkänä tiedoksiantona.

Länsi-Uudellamaalla sairaalaverkkoselvitykseltä odotettiin ehkä tarkempia linjauksia muun muassa Lohjan ja Raaseporin sairaaloiden osalta, mutta valmistuneessa asiakirjassa niiden kohtalo jätettiin auki, kun monessa eri kohtaa Uudenmaan hyvinvointialueet kirjattiin omiksi poikkeuksikseen.

Poikkeuksena olemisessa on sekä hyviä että huonoja puolia Uusitalon mielestä. Hänestä se kertoo siitä, että ohjausryhmä ei halunnut linjata Uudenmaan ratkaisua, osittain HUS:n erillisratkaisun takia.

Näin ollen sairaalakysymyksemme tulevat vahvasti ilmeisemmin olemaan HUS:n operatiivinen asia, mitä palveluita tarjotaan missäkin ja millä laajuudella. HUS:n toimintaan ei pysty vaikuttamaan samalla tavalla kuin muut hyvinvointialueet omiin sairaaloihinsa.

Palvelut paranevat

Uusitalo näkee selvityksen lopputulosten taustalla siirtymän erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, mutta ihmettelee silti koko prosessia kovin sanoin.

Selvityksestä ja sen perusteista puuttuu vaikuttavuus- ja ennakkoarviointilukuja, jolloin perustelevia tilastotietoja ei ole selvitetty koordinoidusti meille päättäjille, Uusitalo listaa.

Kritiikistään huolimatta lääkärinä itsekin työskentelevä Uusitalo ymmärtää perusteet esitetylle keskittämiselle, sillä sekä huoli että konkretia pätevän monipuolisen henkilöstön suhteen nyt ja tulevaisuudessa häiritsee muun muassa Lohjalla synnytyksiä ja Raaseporissa päivystyksen hoitamista ajatellen ympärivuotista ja ympärivuorokautista toimintaa.

Potilasturvallisuuden takaavien asetuksien täyttyminen ei voi aina olla veitsen terällä riippuen, onko tiettyihin vuoroihin saatu riittävästi päteviä tekijöitä. Mitään sairaalaa Uusitalo ei usko alueellaan ajettavan alas, vaan seinien sisällä tapahtuviin palveluihin tullee muutoksia.

Lohjalta on saatu hyvää palautetta synnytyksistä sekä se on erinomainen ja arvostettu yksikkö. Uusitalo pitää pienten yksiköiden kehittämistä kuitenkin haasteellisena.

Vaikka mahdollisten muutoksien jälkeen osan asiakkaista matka pitenisi, uskon palvelun laadun näin pysyvän hyvänä jatkossakin ja osittain jopa paranevan, Uusitalo summaa.

Selvityksestä toiseen

Seuraavaksi Länsi-Uudellamaalla mietitään hyvinvointialueen palveluverkkoselvitystä samalla, kun HUS tekee omia linjauksiaan sen palveluverkosta. Sairaala-asia nivoutuu läheisesti näihin molempiin.

Hyvinvointialueet ovat edustajiensa välityksellä mukana HUS:n prosessissa, mutta lopulta se on kuitenkin erillinen operaatio, Uusitalo huokaisee.

Länsi-Uudellamaalla on tullut päättäjiltä pyyntöä HUS:in päin, että heidän palveluverkkoesityksestään pystyisi lausumaan, mutta Uusitalo epäilee sen saattavan jäädä kuolleeksi kirjaimeksi.

HUS:n hallituksessa on käyty runsaasti keskusteluja asiasta, sillä heillä oli epäselvyyttä jopa siitä, millä tasolla asiasta päätetään.

Hyvinvointialueiden huonon taloustilanteen lisäksi HUS:n talous on tiukalla, mikä Uusitalon mukaan tulee johtamaan siihen, ettei nyt ja tulevaisuudessa yhtymä pysty investoimaan samalla tapaa uusiin kalliisiin laitteisiin, kiinteistöistä puhumattakaan.

Yhteinen keskustelu asiasta on kuitenkin tärkeää, vaikka HUS tekisikin oman ratkaisunsa. Vaikuttamisen paikat on hyvä käyttää tehokkaasti, Uusitalo linjaa loppuun.

Ei suuria muutoksia

Keski-Uudenmaan aluevaltuutettu ja aluehallituksen puheenjohtaja Helinä Perttu arvioi hyvinvointialuejohtajien olleen hyvin edustettuina STM:n selvitystä valmistelleissa työ- ja ohjausryhmässä.

Me aluehallituksien puheenjohtajat emme olleet prosessissa mukana. Kunhan aiheesta alkaa lainsäädäntövalmistelu, tulevat hyvinvointialueetkin varmasti pääsemään lausumaan asiasta.

Moneen muuhun alueeseen verrattuna Keski-Uudellamaalla selvitys otettiin Pertun mukaan rauhallisesti vastaan, sillä siinä alueelle ei esitetty mitään radikaalia.

Selvityksestä huomasi kyllä hyvin koko Suomen tilanteen sekä hyvinvointialueiden erilaisuudet, ja osalla alueista esitykset otettiin varmasti syystäkin huolissaan vastaan.

Myös Keski-Uudenmaan osalta selvityksessä lausuttiin vähän Uudenmaan erillisratkaisun vuoksi, mutta Keski-Uudenmaan aluehallituksen puheenjohtaja sanoo HUS:n omassa palveluverkkosuunnitelman työstämisessä olevan menossa samansuuntaisia muutoksia kuin muilla alueilla.

Seuraavaksi odotetaan ministeriön esityksiä, joista päästään taas pidemmälle. Tunnelmia voisi kuvailla odottavanlaisiksi.

Perttu kertoo, että sairaalaverkkoselvitystä on käsitelty informatiivisesti sekä Keski-Uudenmaan aluehallituksessa että HUS:n hallituksessa, mutta konkreettisesti ei ole vielä juurikaan mitään tehty.

Pohjapaperihan tämä lopulta vasta on.

Hyvinkään tulevaisuus

Toinen, ehkä suurempikin syy Pertun rauhallisuudelle sairaalaselvityksen valmistuttua on se, että Keski-Uudellamaalla toimii vain yksi sairaala eli Hyvinkää, johon HUS on panostanut ja jonka tulevaisuus näyttää yhtymän omissa selvityksissä myös hyviltä.

Hyvinkään sairaala on kiitettävässä kunnossa ja siihen on satsattu paljon. Varmasti uudistusten myötä koko Uudenmaan alueelle jäävien sairaaloihin voi tulla profiileihin ja erityisaloihin liittyen pieniä tarkennuksia, mutta Hyvinkäälle tuskin mitään radikaalia.

Muualla erityisesti synnytyssairaaloiden kohtalo näyttää tukalalta, mutta Perttu kuvaa Hyvinkään sairaalaa puolestaan vahvaksi ja arvostetuksi synnytyssairaalaksi, jonne tullaan synnyttämään muualtakin.

Synnytys on kallis ja vaativa palvelu, sillä se vaatii laajan ympärivuorokautisen valmiuden henkilöstön osalta. Tästä näkökulmasta vahvan potilasturvallisuuden vuoksi selvityskin esittää tiettyjä muutoksia sairaalaverkkoon.

Rahoitus jokavuotinen haaste

Hyvää yhteistyötä HUS:n palveluverkkoon kokonaisuudessaan käydään Pertun mielestä jatkuvasti Helsingin, neljän hyvinvointialueen ja HUS:n virkamies- ja luottamushenkilöjohdon välillä, HUS:n hallituksen lisäksi.

Omistajaohjaus on vahvasti läsnä, kun Uudenmaan alueet Helsingin kanssa neuvottelevat erikoissairaanhoidon palveluista.

Hyvistä keskusteluyhteyksistä huolimatta HUS:n rahoituksesta sopiminen on jokavuotinen haaste, sillä Pertusta “niukkuuden säkeistä” yritetään löytää molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu suurten alijäämien kiusaamana.

Uudenmaan alueet ovat tässä mielessä erilaisessa tilanteessa, että HUS:n rahoitus tulee omistajien eli hyvinvointialueiden ja Helsingin rahoituksen sisältä, joten tiukasta rahoituksesta täytyy löytyä vielä oikeudenmukainen osuus erikoisairaanhoidolle annettavaa.

HUS:lla päätösvalta

Maan hallituksen kehysriihessä huhtikuussa 2024 tehtiin päätöksiä sairaalaverkon tulevaisuudesta. Uudenmaan alueiden sairaaloiden kohtalo ei muuttunut, sillä hallitus totesi HUS-yhtymän päättävän itse sairaaloidensa palveluvalikoimasta, päivystyksistä sekä synnytysten hoidosta Uudellamaalla.