Nyt kun kehysriihi on käyty ja päädytty oikeastaan kehyksettömään tilaan, on aika palata miettimään alun keskeisiä kysymyksiä koskien kansalaisten peruspalveluja tällä hallituskaudella.
Sosiaali – ja terveydenhuollon uudistus on lausuntokierroksellaan kerännyt paljon muutostarvehavaintoja, joista olemme saaneet lukea päivälehdistä ja ammattilehdistä erilaisia kannanottoja.
Kansalaisia kiinnostaa eniten kuitenkin, eivät rakenteet ja talouden luvut, vaan heidän saamansa konkreettinen palvelu ja sen laatu sekä odotusjat. Tuottaakö lääkärin ja sairaanhoitajan käynti terveyttä ja saako ongelmansa hoidettua ja miten. SoTe uudistuksessa on kyse siitä, kuka ohjaa tämän palvelun järjestämistä ja miten, ja miten paljon palvelujen järjestämiseen on rahaa, joka määrittää mahdollisuuksia tarjota palvelua. Jos esitetyn mallin mukainen SoTe uudistus toteutuu, kunnan päätöksentekijät ainakaan Vihdissä eivät voi olellisesti tähän asiaan enää vaikuttaa.
Joidenkin mielestä kunnissa päästään helpommalla, kun sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala katoaa kuntien päätöksenteosta. Itse en ajattele niin. Vihdissä uudistuksella tulee olemaan huomattava merkitys. Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kattaneet kuntien menoista noin puolet esimerkiksi Vihdin kunta 49% vuoden 2020 budjetissa. Kuntien menoista lähtee siis noin puolet, mutta kunnallisveroa leikataan enemmän reilu 13% (nyt Vihti 20,5), jolloin Vihdin kunnallisvero olisi tämän hetken tason mukaan reilu 7%. Muihin palveluihin käytettävissä oleva rahamäärä vähenee oleellisesti. Voidaan kysyä tuleeko tämä määrä riittämään kunnan palvelujen kattamiseen. Maakuntavero olisi tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2026. Siihen kunnalliset päätöksentekijät eivät tulevaisuudessa voi vaikuttaa. Palvelujen järjestämistä tulee jatkossa vaikeuttamaan myös se, että tämä hetken tarveperusteisissa laskelmissa Uudenmaan, myös Vihdin, SoTe rahoitus tulisi laskemaan ja osa perittävistä veroista niin sanotusti tasataan maakunnille.
Nykymuotoisessa SoTe uudistusesityksessä rajataan yksityisten palvelujen käyttöä julkisten palvelujen rinnalla eli palvelujen järjestäjällä on huomattavan rajattu mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten he järjestävät palvelut. Julkisella puolella on palvelujen järjestämisen suhteen siten suuri työsarka edessä. Karviaisen kuntayhtymä on meneillään olevalla valtuustokaudella sekä ulkoistanut että pyrkinyt ottamaan omaksi toiminnakseen palveluja. Ulkoistamisesta esimerkki on työterveyshuolto, joka pitäisi jatkossa tuottaakin julkisesti. Muutenkaan Karviaisen oma tuotanto ei riitä tällä hetkellä takaamaan kuntalaisille tarjottavia palveluja. Ostopalvelut kattavat 52% Karviaisen oman toiminnan kuluista ja erikoissairaanhoito huomioiden 70%. Lisäksi SoTe uudistuksessa kaavailtua palveluintegraation parantamista ei tule Uudellamaalla varsinaisesti tapahtumaan, koska HUS eli alueen erikoissairaanhoidon julkinen tuottaja tulee olemaan oma yksikkönsä.
Tulevalla valtuustokaudella pitää edelleen keskittyä tehostamaan Karviasen palvelujen tuotantoa eli tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta kaikki asiakasnäkökulmat ja -ryhmät huomioiden esimerkiksi palvelumuotoilun keinoin. Tällä taataan jatkossakin lähimmän terveyspalvelujen tuottajamme kyky tarjota kuntalaisille laadukkaita ja laaja-alaisia terveyspalveluja. Tätä tehdään puuttumalla tapaan järjestää palveluja, joka on jo hyvällä muutoksen tiellä sekä olemalla ajoissa liikkeellä eli Ennakoimalla, Ennaltaehkäisemällä ja Edistämällä. Karviaisessa tulee jatkaa hyvää kehitystyötä suurella vaihteella ja sydämellä.
Arja Uusitalo
Lääketieteen tohtori, Dosentti, Erikoislääkäri
Kokoomuksen kunnanvaltuutettu, Karvaisen hallituksen jäsen
