Hyvinvointiraportin hyväksyminen (myös osavuosikatsauksen nostoja)
Kiitos raportista ja etenkin sen taustalla olevasta hyvinvoinnin edistämistyöstä. Kuntalaisten hyvinvoinnin seuranta on tullut entistä paremmin mahdolliseksi, koska nyt meillä on siihen tietopohjaisia työkaluja.
Muutama nosto raporttiin ja sen esille tuomiin kehityskulkuihin liittyen.
Vihdin kunnan väestömäärä on laskusuunnassa (tosin vielä lähellä nollakehitystä), väestörakenne vanhenemassa, huoltosuhde heikkenemässä ja pienituloisuusaste kasvussa ja Länsi-Uusimaan keskiarvoa korkeammalla tasolla. Tämä heijastuu myös erilaisiin hyvinvoinnin mittareihin. Nämä ovat asioita, joihin seuraavalla valtuustokaudella pitää ponnekkaasti tarttua, ei sillä ettei näitä olisi jo tälläkin valtuustokaudella työstetty.
Mittareista haluan nostaa esille muun muassa alhaisen ja vuodesta 2015 laskevan TEA pistemäärän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä peruskouluissa. Tarkasteltava on, olemmeko tekemässä tässä tarpeeksi sillä politiikkatoimista juuri tämä kohta eli kouluihin vaikuttaminen on todettu olevan vaikuttavaa. Esimerkiksi välitunnit, koulujen pihat, koululiikunta, kiusaamiseen puuttuminen ja niin edelleen. Mittarin edellinen arvo on tosin saatu vuonna 2021. Positiivista uskoa luo kuitenkin vuonna 2023 havainto ala-asteen ja etenkin yläasteen oppilaiden kohonnut tyytyväisyys elämäänsä.
Koulukiusaaminen korostuu Vihdissä muuta Länsi-Uuttamaata pahempana ongelmana ja samoin mielenterveysongelmat. Myös ylipainoisten määrä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevissa nuorissa on merkittävässä kasvussa ja rikollisuuden sekä väkivaltaisuuden määrä myös on suhteellisesti korkeaa tasoa.
Erittäin huolestuttavaa Vihdissä on peruskouluikäisten koko maan keskiarvoja heikommat MOVE-tulokset sekä tytöissä että pojissa. Tulokset kuvaavat fyysistä toimintakykyä. Vihdissä ollaan edelleen heikolla tasolla. Fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla ja haittaavalla tasolla 5. luokkalaisista pojista 46 %:lla, vastaava luku 5. luokkalaisilla tytöillä on 44,4 %. 8. luokkalaisten poikien luku on 42,7 % ja tyttöjen 42 %. Erittäin suuria lukuja! Ja kun tiedämme, että liikunnallisuus on säilyvä piirre myös aikuisuuteen!
Kuten tutkimukset ja selvitykset osittavat liikunnan harrastaminen ja fyysinen kuntotaso ovat yhteydessä moniin muihin hyvinvointia kuvastaviin mittareihin, kuten mielenterveyteen, koulumenestykseen, ylipainoon ja usein myös sosiaaliseen asemaan ja toisaalta siis palvelutarpeeseen.
Kaikkien meidän yhteinen asia on siis pyrkiä vaikuttamaan niin sanottuun halpaan ennaltaehkäisevään keinoon parantaa hyvinvointia eli aktivoida kuntalaisia liikkumaan ja luomalla siihen mahdollisuuksia tai jopa pakkoja. Suomessa trendinä on, että maaseudulla liikutaan vähemmän kuin kaupungeissa ja siihen voidaan löytää monia syitä: joukkoliikenne, palvelut, etäisyydet, yhteisöllisyys. kaikki se, mitä voimme muun muassa infran rakentamisessa tehdä tämä huomioiden kilisee pussiimme positiivisena tuloksena. Tulee mieleen esimerkiksi lasten ja nuorten koulu- ja opiskelumatkat.
Mennäänkö nykyään pääosin moottoriavusteisesti? Nämä toimet todella vaikuttavat kuntalaisten liikkumiseen ja ohjaavat sitä. Siten kaikessa päätöksenteossa olisi huomioita niiden vaikutukset kuntalaisten hyvinvointiin ja liikkumiseen.
